Sula pinta #40: Avoimuuden mahdollisuudet tai vaarat
Neljännen tuotantokauden ensimmäisena haastateltavana Sula Pinta-podcastissa on tutkija Tero Heiskanen, Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitokselta. Teron tutkimusaiheena on ikääntyvien ihmisten sosiaalisen median käyttö; alkuun pyöritellään vähän käsitteitä – ketä ovat ikääntyvät? Mitä on “Kolmas Aika”? Ja tärkeimpänä, mitä on sosiaalinen media? (Wikipedian määritelmä löytyy täältä) Lataa jakso tästä (mp3, 1h10 min, n. 32 MB ) UUTTA: tai torrenttina tästä
n. 10min: Avoimuus tieteessä on vielä todella kaukana, Tutkimusparvitoiminta yrittää muuttaa tilannetta, arvonannon verkon kautta meritoitumisesta puhutaan myös
19 min: Avoimuus yritysmaailmassa – miten avoimuus vaikuttaa innovaatioon? Tutkimuksen mukaan yhteistyöllä ja avoimuudella päästään parempiin tuloksiin kuin kilpailulla
23 min: Avoimuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, politiikassa ja hallinnossa – parannettavaa löytyy, vaikka monet poliitikot ovat jo alkaneet blogata. Wikidemokratian ja wikipuolueen lupailemat mahdollisuudet puhuttavat myös, samoin kuin ongelmat. Vaikka “kaikki” osallistuisivat päätöksentekoon, kerääntyykö valta siltikin harvoille ja valituille? Miten Wikidemokratia eroaisi hallinnosta, jossa joka asiasta päätettäessä kysyttäisiin jokaisen kansalaisen mielipidettä? Tero käsittelee asiaa myös blogissaan Tule, vaisuus
34 min: Avoimuus ja anonyymius – pitäisikö identiteetit häivyttää? Miten kasvoton muurahaisyhteiskunta toimisi, riittääkö valvojaksi Mika Mannermaan maalailema Jokaveli? Andrew Keen julistaa Web 2.0:n ja tasa-arvoisen nettikommunikaation kuolemaa, ja tilalle ovat nousemassa identiteettien brändit jotka käyttävät valtaa niiden yli, jotka eivät osaa itseään markkinoida. (Andrew Keenin twitter-virta löytyy täältä.)
n. 39 min: Twitteristä nousemassa julkkisten uusin areena ja henkilöbrändäyksen väline muillekin. Avointa, mutta ei tasa-arvoista? Julkkisten twitteröintiä käsitellään myös Teron blogissa.
44 min: Pitääkö henkilökohtaisen brändin oltava aina näytillä ja huollettuna? Missä menee yksityisen ja julkisen raja? (Asiaa käsitellään myös Tuijan blogissa). Ollaanko vääjäämättä menossa täysin avoimeen yhteiskuntaan, jossa KAIKKI on julkista?
52 min: Digitaalisen materiaalin avoimuus – vääjäämätöntä sekin? Jos kaikki digitaalinen materiaali olisi vapaasti kaikkien ulottuvilla, miten sen tuottajia voi motivoida tuottamaan sitä lisää? Miten muusikko maksaa vuokransa jos kerran raha ei sovellu ideoista maksamiseen – kaikki muusikot apurahataiteilijoiksi? Verrataan yleistä apurahoittamista mikroapurahoittamiseen (esim. Kiva.org, Sellaband.com).
#Sula Pinta 39: Mobiilit mahdollisuudet vai mahdottomuudet?
Mobiilipääte
Lataa jakso #39 tästä (.mp3, n. 60 min)
Useamman kuukauden kestänyt elo tavallista kevyemmän tietoteknologian varassa (heikko nettiyhteys, ikivanha läppäri) insipiroi Yoea pohtimaan mobiilimuotoisen nettielämän tulevaisuutta. Puhutaan siis “neljännestä ruudusta”, eli Nokian lanseeramana terminä mobiililaitteiden varassa tapahtuvasta sosiaalisesta elämästä. Mainittu heikohko nettiyhteys kaikuu hiukan Yoen skypelinkissä.
BBC:n Digital Planet-podcastissa puhuttiin aidosta kännykkäpankista Keniassa, johon ei ole lainkaan PC-käyttöliittymää
Yoe paasaa pienempien ruutujen perään, ja haikailee Ultimaattista nettilaitetta; TechCrunchin Michael Arrington on onneksi jo väsäämässsä moista autotalliprojektissaan (“CrunchPad“) – toisin kuin podcastissa sanotaan, arvioitu loppuhinta on luokkaa 2-300 dollaria. Kysymme myös kuuntelijoiden suosikkilaitteista, todellisista tai kuvitelluista – millaisella laitteella juuri SINÄ haluaisit pitäää yhteyttä verkostoihisi?
n. 18 min: miksi netin mobiilikäyttö kuitenkin on vielä suhteellisen vähäistä?
n. 20 min: Heli Rantavuon väitöstutkimus kamerakännykkäkameroiden käyttökulttuurista – onko kuvien siirtäminen kännykästä “ihmisten ilmoille” oikeasti liian vaikeaa? Entä nettipankkien käyttö kännyköillä? Muistellaan WAP-aikakautta ja sen nöyryyttäviä käyttökokemuksia.
SoftBank:in oma mobiilietusivu
n. 33 min: onko kännykät tuotteistettu erikseen älypuhelimiksi ja tyhmiksi puhelimeksi – mutta turhaan? Tutkitaan, mitä suomalaisia mobiilipalveluita ja -ohjelmia löytyy iPhonelle.
Löytyneitä:
Tero Lehdon Mobiili- ja PDA-blogi piti aikoinaan listaa mobiilipalveluista, mutta blogi on juuri lopettamassa toimintaansa.
38min: Youtuben mobiiliversio (http://m.youtube.com) ei osaa julkaista live-videostriimiä, mutta Qik (http://qik.com/) muuttaa kännykkäsi aina käytettävissä olevaksi “televisiolähettimeksi”.
n. 41 min: Twitter-haun (search.twitter.com) käyttö maailman tilan seuraamiseen
n. 44 min: Yoe yrittää parhaansa mukaan selittää yksinkertaisesti mitä on RSS ja epäonnistuu… katsokaa vaikka mainio “RSS in plain English”-video Youtubesta)
Esitellään kuitenkin RSS-lukijatyökaluja (Google Reader (http://reader.google.com)) ja käyttötarkoituksia.
n. 49 min: Tulevaisuuden mobiilipalveluita? Taneli Tikka oli huomannut Sulakkeen Bobban ja MiniFridayn; Forum Viriumissa esillä ollut ConnectedDay-tarhakamera ja Päiväkotisää; viitataan myös taannoiseen nuorten mobiilinetinkäyttötutkimukseen.
55 min: Googlen Android-mobiilikäyttöjärjestelmä ja puhelimen/kännykän lähestyvä kuolema (inspiraationa ReadWriteWeb-blogin kirjoitus) ja operaattoreiden taistelu muutosta vastaan.
58 min: Kännykän säilymisestä radion säilymiseen – Marko Ala-Fossin videohaastattelu ja juttu Aikaleima-blogissa
Jätämme kuuntelijoille vastattavaksi kysymyksen: miksi radion pitäisi “säilyä”? Voiko radio olla olemassa ilman radioaaltoja?
#38 Neljäs tuotantokausi alkaa
Sula Pinta podcast jatkuu nyt neljännen tuotantokauden jaksoin. Tarkoitus on ryhtyä tekemään lähetyksiä suorana osoitteessa www.striimi.netissä torstai-iltapäivisin kenties jo ensi viikosta lähtien.
Kuuntele/lataa http://archive.org/download/SulaPintaPodcast/SP38.mp3
Linkkejä
- Nokia Mobility Island (Digistar Brouwer vieraana 14.5.)
- iPhone, internet taskussa oikeasti
#37 Nettielämää – Sosiaalisen median maailmat ilmestyy toukokuussa
Kirjaprojekti etenee: BTJ Kustannus julkaisee kirjamme Nettielämää – sosiaalisen median maailmat toukokuun ensimmäisellä viikolla. Kerromme kirjan sisällöstä 7 minuutin kohdasta eteenpäin. Sitä ennen Yoen ja Tuijan kuulumisia ja tuoreita kokemuksia mediavälitteisestä viestinnästä.
- Lataa / kuuntele Kirjauutisia MP3 24 min
- Tilaa podcast: feeds.feedburner.com/sulapinta iTunesiin
#36 Summaus vuodesta 2008, ennustuksia vuodelle 2009
- Ennusteemme vuodelle 2009: kevyet kannettavat, palvelut pilvessä, “virtuaalisen” ostamisen tavallistuminen yhteisöjen premium-palveluista blogiwidgeteihin
- Vuoden 2008 leimaavat asiat: talouden taantuma, verkkoläsnäolon tavallistuminen
- Kuka saa perustaa kokoontumispaikkoja verkossa? Vapaa kansalaisyhteiskunta vs. polarisoitunut äärikaupallinen skenaario
- Yleistyykö podcasting 2009?
- Sula Pinta tuotantokausi III jatkuu tammikuussa
Mainittuja vimpaimia
- Digitaalinen kynä (länsimaalaisversiota tekee PegaTech)
- Shogo, Digitaalinen langaton valokuvakehys
- Chumby, kuvaa ja ääntä esittävä mediavastaanotin
- Nabaztag, rss-syötteitä lukeva puhuva pupu
Hyvää Uutta Vuotta!
#35 Mikrobloggaus – nopeaa tiedonvälitystä omille verkostoille
Mikrobloggaaminen on lyhyiden viestien julkaisua internetissä. Kuten blogissakin, tuorein viestipäivitys ilmestyy sivun ylimmäiseksi ja omat viestit kertyvät julkaisujärjestyksessä talteen. Näin muodostuu jonkinlainen “ohut jälki” siitä, mitä olet tehnyt. 
Skypen, Facebookin ja vastaavien olotilaviestit eroavat mikrobloggauksesta juuri siinä, että merkintöjen historiaa ei näytetä, merkitystä on vain nykyhetkellä. Olennaisena erona bloggaamiseen on viestinnän nopeus: mikroblogiviestit mahdollistavat lähes reaaliaikaisen ajatustenvaihdon siinä missä blogikirjoittamisesta on tullut hitaampaa viestintää.
Wired: Twitter, Flickr, Facebook Make Blogs Look So 2004
- Keskustelussa mainittuja mikrobloggauspalveluja ja sen tapaisia: Twitter, Jaiku, Delicious, Pownce, Soup.io, Identi.ca, Nokian viNe (vrt. Hessun Kahvila 111), Zipiko (Helene Auramon haastattelu)
Ohjelman ajassa 43 minuuttia mietimme, millainen olisi mikroblogauksen mallisuoritus käyttäen Twitteriä. Montako päivitystä päivässä, mistä aiheesta?
Jos et muuta hyötyä näe mikrobloggaamisessa, niin mieti tätä: kun otat tavaksesi päivittäin miettiä ja julkaista lyhyitä parin lauseen urahduksia, joita voi päästellä näppäimistöstään melkein seurassa kuin seurassa, et koskaan enää jää sanattomaksi hississä!
#34 Identiteetin yleisavaimet
Lataa jakso tästä.
Tuoreet identiteetinhallintatyökalut Facebook Connect ja Google Friend Connect puhututtavat. Jakso on melkoista vapaapudotusta ja assosiaatiota, kovin vahvoihin loppupäätelmiin ei päästä mutta ehkä onnistumme herättämään keskustelua… ensi kerralla yritämme ottaa strukturoidumman ja suunnitelmallisemman linjan 
Aluksi OpenID- identiteetistä. OpenID on periaatteessa vain standardi siitä, miten verkkosivuille rekisteröidytään ulkoisella identiteetilla, ja melkein kuka hyvänsä voi ryhtyä “OpenID-tarjoajaksi”. Facebook Connect sekä Google Friends Connect (joka on itse asiassa vain eräs OpenSocial-rajapintaa käyttävä työkalu) ovat nyt perustamassa omaa vastaavaa identiteettijärjestelmää.
- olisiko turvallisempaa, että käyttäjätietoja säilytettäisiin jossain muualla kuin kaikenkarvaisten pikkuyritysten palvelimilla?
- mitä hyötyä yrityksille olisi antaa asiakkaitensa identiteetit talteen ulkopuoliselle taholle?
- Facebook Connect mahdollistaisi sen, että käyttäjien kommentit esimerkiksi muiden verkkosivuilla näkyisivät facebook-tuttaville. Ongelmia ja hyötyjä on lukuisia…Tuija on testannut FB Connectia CitySearch-palvelussa.
- Vaikka identiteetit voi niputtaa kaikki yhteen, kaikkiin palveluihin ei kannata käyttää samaa identiteettiä
- Turvallisuus: onko turvallisempaa luottaa henkilötietojensa kanssa pieneen palveluntarjoajaan vai suureen Googleen?
- Orwellilaisia kauhukuvia: Google tietää nyt että se olet SINÄ joka etsit netistä pokerisaitteja eikä vaan joku anonyymi henkilö joka sattuu käyttämään samaa tietokonetta.
- Miten identiteetin kiinnittäminen sosiaalisiin verkkoihin ja pysyviin osoitteisiin vaikuttaisi esimerkiksi verkkokirjoitteluun? Vertaisverkoston paine voi vaikuttaa yllättävästi.
- Identiteettihuijaukset – laillista, laitonta? Esiin nostetaan Megan Meier:in tapaus ja Jyrki J J Kasvin esitelmä eduskunnassa missä peräänkuulutetaan identiteettivarkauden laittomaksi saattamista. Miten nämä huijaukset eroavat siitä että alaikäinen yrittää baariin väärillä papereilla?
Loppukommentit: Netti-identiteettiä ei pidä vähätellä “sosiaaliturvatunnus-identiteetin” rinnalla; siitä on tulossa yhä tärkeämpi osa arkielämää. Lex Nokian kaltaiset suunnitelmat siis rikkovat rankasti ihmisen yksityisyydensuojaa, lähes samalla tavoin kuin jos työnantajalla olisi oikeus aika-ajoin käydä tarkistamassa työntekijän talon edessä olevan postilaatikon sisällön. Eli: kaksinaamaisuus kunniaan – jokaisella pitäisi olla vähintään kaksi erillistä netti-identiteettiä – toinen työtä ja toinen vapaa-aikaa varten.
Tuija Aalto
Yoe
Keskustelua