Yoe Tweettaa Okinawan maanjäristyksestä

Olemme ryhtyneet kirjoittamaan Nettielämää – sosiaalisen median maailmat -kirjalle jatkoa. Löydy -kirjasta on ennakkotietoja osoitteessa löydy.fi. Löydy-kirja opastaa tavoitteelliseen verkkoviestintään. Nauhoitimme lauantaisen kirjan suunnittelupalaverin.

Sukellamme suoraan löytymisen tematiikkaan Okinawan maanjäristys esimerkkinä. Yoe tuskastui Twitterin disinformaatiotsunamiin, jossa hänen “kaikki on täällä hyvin” – tilapäivityksensä hukkui ReTweetattujen katastrofiviestien sekaan.

• Lataa / kuuntele Sula Pinta #50 MP3 kesto 53 minuuttia koko 26MB

Muuttujia, jotka vaikuttavat löytymisen strategioihin

• työelämän ja viestinnän kokemus: juniori/seniori
• motivaatio: sisäinen/ulkoinen
• missio: rajattu/avoin
• uutuus: etsiikö joku sitä mitä edustat / tarjoatko jotain mitä kukaan ei osaa etsiä
• suhteet aloittaessa: valmiiksi hyvin verkostoitunut / aloittaa nollasta

Kirjan sivusto löytyy osoitteesta nettielamaa.fi. Sivuilla on sisällysluettelo ja asiasanahakemisto, näytetekstejä kirjan sisällöstä, tekijöiden esittely, linkit kirjassa mainittuihin palveluihin ja kirjan Facebook – ja Ning -ryhmiin.  

• Lataa / kuuntele Kirjauutisia MP3 24 min

• Tilaa podcast: feeds.feedburner.com/sulapinta iTunesiin
  

Videopuheluita suosivat erityisesti ne, jotka matkustavat työkseen paljon ja haluavat silti tavata perhettään joka päivä. Ei ole myöskään hullumpi ajatus että lapsenlapset tapaisivat isovanhempiaan netissä vaikkapa samaan aikaan joka viikko. Kummikin ehtii hoitaa lapsen elämässä läsnäolevan aikuisen rooliaan paremmin, jos voi ajoittain käyttää siihen tietokonetta avuksi. Työn merkeissäkin yhä useampi osallistuu videokokouksiin.

Tässä jaksossa käymme läpi videoyhteyksien ottamisen niksejä. Jaa omasi kommenttilootassa.

• Lataa/Kuuntele keskustelu MP3 Mt kesto 23 minuuttia

• Kuvan asetteluun kannattaa kiinnittää huomiota, jotta toissijaiset seikat eivät pilaa juttuhetkeä. Ennakkokatselukuvasta näet, miten videopuhelun vastaanottaja näkee sinut.
• Sijoita kamera mahdollisimman lähelle monitoria joko ylä- tai alapuolelle. Kun itse katsot monitoria nähdäksesi keskustelukumppanin kasvot, tulee katseesi suunnasta luonteva.
• Valaistus on tärkein kuvan laatuun vaikuttava tekijä. Jos mahdollista, asetu niin, että ikkunasta osuu luonnonvalo kasvoillesi. Videoneuvottelun valaistuksen kannalta ihanteellinen paikka tietokoneelle onkin ikkunan edessä. Valon pitäisi laskeutua kasvoillesi edestä ja mieluummin ylhäältä kuin alhaalta.
• Jos käytät silmälaseja, varmista, että niihin ei tule häiritseviä heijastuksia tietokoneen monitorista. Muiden valolähteiden tulisi olla tietokoneen näyttöä kirkkaampia. Tämä on tärkeää, koska vastapuoli tuntee olonsa epämukavaksi, ellei saa katsekontaktia
• Yrityskäytössä videokonferenssilaitteet ovat kotikäyttöön saatavilla olevia parempilaatuisia: näyt isossa kuvassa videoscreenillä. Muista siisti ulkomuoto. Varo tiedostamattomia eleitä kuten nenän kaivaminen. Nyrkkisääntö: älä koskettele kasvojasi ollenkaan.
• Tavallisesti yksi henkilö toimii puheenjohtajana ja kun yksi puhuu, puheenjohtaja pitää muut osallistujat mykistettynä. Näillä on käytössään nappi, jolla pyydetään puheenvuoroa.

Onko sinulla kokemusta videoyhteyksen ottamisesta työroolissa ja vapaa-ajalla? Mikä oli vaikeaa? Mikä yllätti? Mitä opit?

• Lataa/kuuntele jakso mese-etiketti ja huomion jakaminen kesto 12 min koko 6Mt

Puhelimessa puhuessa on melko helppoa huomata, jos juttukaverin huomio harhautuu kesken keskustelun johonkin muuhun askareeseen. On ihan keskustelijoiden keskinäisestä sopimuksesta kiinni, onko tämä hyväksyttävää vai ei. Jotkut asiat kuitenkin vaativat juttukaverin täyden huomion: kaverille, joka lukee samalla ruudulta tai katsoo televisiosta uutisia, ei tee mieli avata sydäntään. Verkon pikaviestimissä kuten mesessä on puhelinkeskustelua heikompi varmuus siitä, onko keskustelu toisen osapuolen jakamattoman huomion kohde. Erilaiset viestintänormit pätevät tilanteessa, jossa kanava on “aina auki”, ja molemmat osapuolet olettavat, että toinen tekee monia muita asioita juttelemisen lomassa.

Koska netin käyttäjissä on pikaviestimiseen tottumattomampia ja tottuneempia, helpottaa jos tunnistaa toisen osapuolen viestimismoodin. Sula Pinta paneutuu tässä jaksossa huomion osoittamiseen, toisen osapuolen huomioimiseen kahden esimerkin valossa.

Ikkunaiines pohti elokuussa, oliko oikeutettua loukkaantua, kun pikaviestinyhteyden päässä oleva keskustelukaveri katosi kesken keskustelun ennalta varoittamatta moneksi minuutiksi (Eettinen kysymys virtuaalikäyttäytymisestä). Tuija huomasi toimineensa kömpelösti, pahoiteltuaan mesekaverille sitä, ettei ollut vastannut tämän viikko sitten laittamaan mese-repliikkiin. Millaisia verkon viestintäkulttuureihin liittyviä potentiaalisia konfliktin kohtia sinä olet huomannut?

Virtuaalimaailma, Mese, Skype, blogi, sähköposti, tekstiviestit — millaisia käyttötapoja median muodoilla on ihmissuhteiden ylläpitämisessä?

• Lataa ja kuuntele keskustelu verkkoviestinnän eri ulottuvuuksista yhden ihmisen näkökumasta: MP3, kesto 48 min koko 22Mt

Tämä on Sula Pinta – ohjelmasarjan tuotantokausien välinen erikoisjakso – kolmas tuotantokausi käynnistyy lokakuussa.

• Tilaa podcast: feeds.feedburner.com/sulapinta

Kuva viestii persoonallisuudesta voimakkaasti. Se kertoo yhdellä vilkaisulla, onko nettipersoona rento vai muodollinen, vakava vai humoristinen, huoliteltu vai hutaistu.

Vaikka olisi verkossa omalla nimellään, kasvojaan ei välttämättä tarvitse esitellä. Profiilikuvaksi voi valita jonkin muun kuin kasvokuvan. Varmin valinta on tällöin itse otettu valokuva jostakin maisemasta tai esineestä. Kiiltäväkylkinen kahvipannu vai täysi työkalupalkki? Koivun oksa, ahomansikka vai voikukka? Omalla kotikadulla otettua näkymää ei kannata käyttää profiilikuvana jos haluaa varmistaa, että kukaan ei voi siitä päätellä, missä asuu.

Jos omalla naamalla esiintyminen on luontevaa, nettiprofiilia varten kannattaa kuvauttaa tuore kasvokuva. Kännykkäkamerallakin saa nettiprofiilikuvaksi kelpaavaa jälkeä, mutta sitä parempi, jos käytettävissä on digipokkari. Jos tietokoneella on nettikamera, saa kuvan silläkin.

Joissakin palveluissa kasvokuvaa edellytetään. On palveluja, jotka perustuvat sille idealle, että itsestä kootaan kuvagalleriaa. Kotimainen esimerkki tällaisesta on erityisesti nuorten suosima IRC-Galleria. Omien kuvien esittely voi tuntua oudolta, mutta toisaalta 90-luvulla ja sen jälkeen syntyneet ovat vauvasta asti tottuneet poseeraamaan digikameralle. Heidän kuviaan on lähetelty sähköpostissa ystävien ja sukulaisten ihasteltavaksi. Netin kuvagalleriat ovat saman kulttuurin jatketta, nyt hyväksyntää haetaan vain kaveripiiristä.

Kun kerran muokkaa asiallisen profiilikuvan ja tallettaa sen tietokoneelleen sellaiseen paikkaan, että löytää sen toistekin, uusiin palveluihin rekisteröityminen sujuu nopeasti.

Tunnistettavaa, edestä päin kuvattua, kasvokuvaa kannattaa suosia profiileissa, joita käytetään julkiseen yhteiskunnalliseen ja ammatilliseen esiintymiseen. Kuvan tyylilajia valitessa voi miettiä, millaisen kuvan haluaisi nähdä ammattilehdessä nimitysuutisensa yhteydessä.

Jos käy otattamassa nettiprofiilikuvan ammattivalokuvaajalla, on kuvan internetkäytöstä sovittava erikseen. Jo hankittua muotokuvaa ei siis ole lupa skannata nettiin sopimatta siitä jälkikäteen.

Harrastusyhteisöön sopii vapaamuotoisempi kuva. Parhaan lopputuloksen saa, jos värvää valokuvaustaitoisen ystävänsä urakoimaan valikoiman otoksia itsestä sinusta harrastuksen parissa. Sopivaa tyylilajia hakiessasi voi tällä kertaa miettiä, miltä kuva näyttäisi paikallislehdessä omasta harrastuksesta kertovan jutun yhteydessä.

Kaverin kanssakin on hyvä sopia kuvan käyttöoikeuksista verkkopalveluissa. Paras olisi, jos tästä sopimisesta jäisi kummallekin talteen kirjallinen dokumentti, ettei asiasta tule myöhemmin epäselvyyttä.

Kun perustaa tunnuksia sellaiseen verkkopalveluun, jossa ei aio esiintyä julkisesti tunnistettavalla persoonallaan, valitaan profiilikuva sen mukaan. Kuvassa voi edelleen esiintyä itse, mutta tällä kertaa kasvoja peittävät hiukset tai kuva on tyylitelty siluetti.

Palveluihin voi hyvin rekisteröityä aluksi ilman kuvaakin ja lisätä sen vasta, kun tietää haluavansa jäädä taloksi joksikin aikaa. Profiilikuvan voi vaihtaa mielensä mukaan, joten sen pohtimiseen ei kannata käyttää kovin paljoa aikaa verkkouran alussa. Kun on ollut yhteisössä mukana jonkin aikaa, on myös itsellä parempi käsitys siitä, millaisella kuvalla omaa persoonaa haluaa tuoda esille.

Jos sopivaa kuvaa ei ole käsillä, kannattaa profiili mielummin jättää kuvattomaksi kuin kopioida kuva verkosta. Tottuneet verkon käyttäjät tunnistavat heti tyypilliset netistä imuroidut sarjakuvasankareiden tai julkkisten kuvat ja vaikka palvelun ylläpito katsoisikin tekijänoikeusrikkomusta läpi sormien, niiden käyttäminen on noloa.

Aloituskappale Kohti luontevaa verkkoläsnäoloa on nyt julkaistu Sula Pinta – sivuilla. Se valottaa ajattelumme lähtökohtia ja kirjan tavoitteita.

Sosiaalisen median hengessä haluamme teidät mukaan kirjan tekemiseen. Siksi julkaisemme silloin tällöin keskeneräistä tekstiä ja audiota kirjapalavereista, jotka taltioimme kokonaisuudessaan itsellemme myöhempää referenssiä varten.

Tässä vartin mittaisessa keskustelunpätkässä (MP3 6,6Mt) pohdimme, kenelle ollaan kirjaa kirjoittamassa, miten lukijaa puhutellaan, miten suhtautua vakaumuksellisiin internetinvihaajiin ja mitä se tarkoittaa kun ihmiset sanovat “mulla ei o aikaa internetille”. Ajatukset ja näkökulmat ovat tervetulleita joko kommentteina tähän blogiin tai meilitse tuija miukumauku tuija piste tv tai yoe miukumauku iki piste fi.

Mielipiteitä läheisten käännyttämisestä netin sosiaalisten palveluiden käyttäjiksi on pyydetty myös Jaikussa:

• Kysymys liittyen tekeillä olevaan yksityishenkilöille tarkoitettuun verkossa-olemis-oppaaseen

Jos Sula Pinta olisi kirja, niin millainen kirja se olisi? Kerroimme suunnitelmistamme jakson #30 lopussa (erillinen seitsemänminuuttinen audio tästä). Ajatuksiamme kirjan sisällöstä ja käyttötarkoituksista:

• Jos haluat vilkastuttaa seuraelämääsi hankkimalla uusia tapoja viettää aikaa vanhojen tuttujesi kanssa virtuaalisissa ympäristöissä
• Jos olet isovanhempi tai kummitäti, ja haluat leikkiä lapsen kanssa etänä
• Jos haluat perustaa uuden persoonallisuuden, joka ei millään tavalla yhdisty naapureidesi, ystäviesi ja työtovereittesi tuntemaan persoonaasi
• Kirja auttaa miettimään, millä strategialla omaa verkkoidentiteettiä lähtee rakentamaan; strategia riippuu siitä, mitkä ovat tavoitteet; lukija ehkä voi alkaa tunnistamaan omia tavoitteitaan ylä olevien henkilöesittelyjen ja turistikierroksen avulla – kirja opastaa, millainen netti-identiteettistrategia sopii millaiseenkin toimintaan

Ylläolevassa kuvassa on eräänlainen hahmotelma siitä, mihin tämä Sula Pinta – kirja sijoittuisi kirjojen kentässä: sen paikkaa markkeeraa paperinippu oikeassa yläkulmassa. Jonkinlainen opas, virtuaalimaailmojen turistiopas, enemmän käytännönläheinen kuin teoreettinen ja enemmän yksityishenkilölle kuin yrityksille tai yhteisöille.

Sula Pinta – podcastin kuuntelijoiden apu kommenttien, ideoiden ja ehdotusten muodossa on nyt tarpeen: nakkaa oma näkemyksesi tällaisen kirjan tarpeellisuudesta vaikka suoraan tähän kommentiksi tai jos haluat mieluummin kommunikoida yksityisemmin, sähköpostitse: tuija ät tuija piste tv tai yoe ät iki piste fi.