Sula Pinta

Internet palveluineen on vielä monien saavuttamattomissa. Mitä asialle voidaan tehdä? Sula Pinta pohtii internetpalvelujen saavutettavuutta ohjelmistosuunnittelija Aki Björklundin kanssa.

• Lataa/kuuntele MP3 1:23′ 38M

Ohjelmamerkinnät, kellonaika pyöristetty alaspäin alkavaan minuuttiin

1′ Plaza.fi, noin 100 eri sisällöntuottajatahoa

3′ Mitä webbisivun “takana” on? Julkaisujärjestelmä irrottaa sisällön koodista. Niitä on kotimaisiakin satoja, kansainvälisesti tuhansia vaihteohtoja

7′ Mitä HTML on, julkaisujärjestelmät saavutettavuuden näkökulmasta

Mitä saavutettavampi palvelu, sitä isommalle yleisölle se avautuu.

11′ erityisryhmiä: krapulaiset, punavihersokeat, liikuntavammaiset… “Useimmat meistä kuuluvat joskus johonkin erityisryhmään – syövät vaikka samalla niin että käyttävät nettiä vain toisella kädellä”

12′ Selainyhteensopivuuksista

13′ HTML-validaattorien merkityksestä

15′ Mikä tekee sivusta saavutettavan? Perinteinen määritelmä “Saavutettavuus on sitä, että sokeat voivat käyttää sivuja” eli visuaalinen informaatio oltava myös tekstimuotoisena

16′ Miksi kuvassa tarvitaan alt-teksti

17′ Miksi pitäisi olla lyhyitä ja ihmisen luettavia sivujen osoitteita

19′ Hakukoneet on parasta, mitä saavutettavuudelle on tapahtunut viime vuosina. Selkeesti osoitettavissa oleva bisnes case, että kannattaa nähdä aikaa ja vaivaa siihen, että sivut näkyy Googlessa. Google on eräällä tavalla “erityiskäyttäjäryhmä”, joka ei pysty päättelemään, mitä kuvassa lukee, vaan jolle linkin merkitys on avattava tekstimuotoisena. Google-optimointi on lisääntynyt Suomessakin

21′ Mainokset unohtavat näkövammaiset netin käyttäjät, mainonnanhallintajärjestelmät eivät pyrikään saavutettavaan lopputulokseen

24′” W3C kehittää web-standardeja mm. saavutettavuudesta

26′ VRML? Virtuaalitodellisuuden mallintamista yritettiin 10-15 vuotta sitten, silloin yritettiin standardoida VRML-ohjelmointikieltä, mihin se hyytyi? Aikansa ongelma, konetehot eivät riittäneet

28′ Jo nyt ihmiset käyttävät enimmäkseen nettiä pankkiasioiden hoitoon. Nykyään ihmisten on pärjättävä nettisivujen kanssa.

31′ Julkisten internetpalvelujen saavutettavuudesta ei Suomessa säädetä laeilla. Aki: “se, että verkko olisi täydellisen saavutettava, on todennäköisesti mahdoton tavoite edes lain voimalla”

33′ Blind Second Life – pojekti – 3D-virtuaalimaailman tekeminen saavutettavaksi näkövammaiselle (vrt. sinfoniakonsertit kuulovammaisille!)

34′ Multimodaalisuus (ks. esim). Saisiko kunnanhallituksen pöytäkirjat puhuttuna?

35′ Iäkäs väestö ja netin käyttö, mm. Japanissa ikäihmiset aktiivisia kuluttajia, mm. elektroniikan käyttäjiä. Kahdeksan pisteen fontti ei enää riitä.

37′ Kun netti tulee olohuoneeseen tv-ruutuun, accessibility-toiminnallisuuksille tulee kysyntää

38′ Kaupallisen verkkopalvelun käytettävyyden merkitys liiketoiminnalle?

39′ Saavutettavuuden sukulaistermejä esteettömyys ja käytettävyys

40′ Sampo-pankin verkkopalvelun käytettävyydestä ja pankin vaihtamisesta

43′ Saittiuudistuksia vastustetaan aina

46′ Digisiirtymä ja kansallinen digiahdistus, vuosikymmenen saavutettavuuskriisi

47′ Netti on yhteiskunnan toimintaan osallistumiselle tärkeä ellei jo tärkein väline. Mitä tästä seuraa?

48′ Suomalaiset radiokanavat maakunnittain ks. Hukala.netin Taajuuslista tai Digitan karttapalvelu.

Viranomaistiedottamisesta

YLE: Hätätiedotteet myös televisioon

49′ Tsunami, kohdennettu hätätiedote, HS.fi: Teleoperaattorit valmistautuvat lopettamaan gsm-verkot

54′ Ihmisten mediakäyttötottumuksista – maailmankuva riippuu mediavalinnoista?

56′ Digitaalinen kuilu

59′ Sula Pinta nimittää Aki Björklundin Suomen tietoyhteiskuntaohjelman konsultiksi. Mitä hän tekisi digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi? Ensinnäkin: Monelle ihmiselle pelkkä pääsy internetiin on ongelma – ks. esim. Adressit.com: Sonera lopettaa kiinteät adsl-yhteydet maaseudulla

Suomen laajakaistastrategia

1:04′ Toiseksi Björklund järjestäisi kansalaisille tietoteknistä koulutusta mahdollisimman varhain, jo ala-asteelta alkaen. Tietotekniikkaa pitäisi ymmärtää yleisellä tasolla. Ellei ymmärrä, mitä klikatessa tapahtuu, ei pysty arvioimaan, uskaltaako klikata jotain linkkiä. Jos tietäisi, miten osoite suunnilleen rakentuu, tietäisi, onko siinä jotain kummallista.

1:07′ Verkkoyhteyksien reitittäminen yritysten valvonnassa. Suomessa poliisi voi päättää, mitä kansa netistä näkee… Pakistan sai YouTuben pimentymään kaikkialla Pakistan ban to blame for YouTube blackout

1:09′ Operaattorit rajoittavat vertaisverkkoliikennettä USAssa ks. esim. Digitoday: BitTorrent-sovellus kerää todisteita operaattorien häirinnästä ja Ifpi neuvoo nettioperaattoreita suodattamaan liikennettä

1:10′ OLPC One laptop per child, Mesh-verkko

1:12′ Kännykällä pankkiin, mobiilit nettipankit ks. Verkkouutiset syksyllä 1999: Kännykästä lompakon ja pankkikortin korvaava yleislaite – WAP-puhelimen tietoturva askarruttaa

1:15′ Asiakaspalvelu japanilaispankissa mekanistista ja persoonatonta, mikä on ihan hyvä, sanoo Yoe. Aki pohtii, onko hyvä vai huono juttu, jos viimeinenkin ihmiskontakti katoaa verkkoasioinnin myötä? Yhteiskunnan ulkopuolelle on nykyään helppo jäädä

Lopuksi: Onko mahdollista toteuttaa niin käytettävä sosiaalisen median palvelu, että nyt kahdeksankymppiset saadaan sweurustelemaan verkossa? Vanhusten rupatteluruutu? Ikäihmisten VoiP-juttelukanava? Videochat? Floobs? Helsinki Missiolle videoneuvottelujärjestelmät vanhuksille! Voisiko moisen toteuttaa kannattavana konseptina vai pitääkö tällainen toteuttaa kolmannen iän hankkeena a la Demos Helsinki